Perukirja ja perunkirjoitus

Ohjeita omaisille ja perustietoa perunkirjoituksesta

Läheisen kuolema aiheuttaa surun ohella monenlaista hämmennystä ja lukuisia epätietoisia kysymyksiä. Useimmat tietävät, että tällöin tulee laatia perukirja. Mutta miten perunkirjoitus hoidetaan käytännössä? Ketkä perukirjoja tekevät? Onko asia aina lakimiehen hoidettava, vai voiko perukirjan tehdä itse? Mistä löydän sopivan henkilön hoitamaan asiaa? Kuka ja miten toimeksianto annetaan? Mitä perunkirjoituksen teettäminen asiantuntijalla maksaa? Voinko vaikuttaa itse perunkirjoituksesta perittävään palkkioon? Mitä asiakirjoja perunkirjoituksessa tarvitaan? Kuka ja mistä nämä asiakirjat hankintaan? Miten perunkirjoitus liittyy lesken ja lasten asemaan, tai perinnönjakoon ja verotukseen? Saako "eurolla euron perukirjan", vai kannattaako palvelusta maksaa hieman enemmän?

Olen itse tehnyt perukirjoja yli 25 vuotta. Lakiasiaintoimisto Jyrki Jokisen 20 vuotisen toiminnan johdosta ajattelinkin koontaa vapaasti käytettäväksi ajatuksiani omaisille perunkirjoitukseen liittyvien asioiden hoitamisesta.

Tämä ei kuitenkaan ole ns. tee-se-itse-perukirjaopas, koska kokemukseni mukaan perunkirjoitus on lähes poikkeuksetta asia, joka tulisi teettää ammatti-ihmisellä. Näin jo siitä syystä, että perukirja on vain yksi osa isompaa kokonaisuutta, johon voi kuulua lukuisa joukko pohdittavia asioita, esimerkiksi:

• - kuolinpesän tilien käyttö perukirjalaskujen jälkeen
• - tilivarojen muu hallinnointi mm. kaksinkertaisen perintöverotuksen estämiseksi
• - perinnöstä luopuminen esim. seuraavan sukupolven hyväksi osana verosuunnittelua
• - ilmoitukset verottajalle
• - ilmoitukset isännöitsijälle ja mahdolliset siirtomerkinnät osakirjaan
• - lainhuudatusta koskevien tietojen päivittäminen
• - lesken ja lasten oikeudet ja velvollisuudet
• - omaisuuden kunnossapitämisestä aiheutuvien kulujen maksaminen
• - omaisuuden myyntitoimeksiannot siirtomerkintöineen ja veroilmoituksineen
• - omaisuuden osittaiset jaot sekä täydentävät jaot
• - varainsiirtoverojen minimointi osana perinnönjakoa
• - testamentin tiedoksiantaminen ja hyväksyminen
• - perinnön ennakot
• - ennakkoperintöjen huomioiminen
• - kuolemantapausvakuutuskorvausten hakeminen
• - luottojen ja panttausten uudelleen järjestelyt
• - haudan hoidosta sopiminen
• - jne.

Kun asian näkee kokonaisuutena, on helpompi keskustella toimeksiannosta mahdollisen perunkirjoittajan kanssa.

Hyvällä palveluntarjoajalla on tarjota erilaisia, kuhunkin elämäntilanteeseen sopivia, toimeksiantovaihtoehtoja. Esimerkiksi sopimalla siitä, että omaiset hankkivat ohjeiden mukaan tarvittavat asiakirjat, voi alentaa perunkirjoituksesta aiheutuvia kustannuksia. Toisinaan selvitys voi olla siten vaativa, esimerkiksi laajan sukuselvityksen takia tai pelkästään surutyön johdosta, että toimeksianto voi kattaa kaiken tarvittavan ns. avaimet käteen -periaatteella, jolloin toki laskutettavaa työtäkin syntyy enemmän. Suurimmassa osassa omassa perunkirjoitustoiminnassani sovitaan kuitenkin työnjaosta, jossa asiakas hankkii antamani ohjeistuksen mukaan tarvittavan selvityksen ja minulle jää perunkirjoitukseen liittyvän ohjauksen lisäksi varsinaisen perukirjan laatiminen sekä varsinaisen perunkirjoitustilaisuuden pitäminen toimistollani. Internetin myötä olen myös tehnyt perukirjoja eri puolelle Suomea kirjaimellisesti yhteistyössä osakkaiden kanssa siten, että omatoimiset osakkaat ovat itse tehneet perukirjan ja olen antanut asiaan tarvittavan ohjeistuksen ja kirjaamistavat sähköpostilla, jolloin asiakas toimii "sihteerinäni" ja asiakkaat maksavat vain "itse lakimiesajasta". Sopivia vaihtoehtoja on näin varmasti tarjolla kuhunkin tilanteeseen.

Yleensä perunkirjoitustilaisuuden päätteeksi (ja aikanakin) käydään vielä keskustelua jo todetun kokonaisuuden hoitamiseen liittyvistä jatkotoimista.

Ehdotus perustoimintamallista

Alussa esittämiini kysymyksiin ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa ratkaisua. Esitänkin seuraavassa omaisille yhden vaihtoehdon perunkirjoitusasian hoitamiseksi:

1. Aloita varsinaiseen perunkirjoitukseen liittyvien asioiden hoitaminen vasta hautajaisten jälkeen. Surutyö ja hautajaisten hoitamiseen liittyvät käytännön asiat on hyvä hoitaa ensin alta pois.
2. Mikäli perillisiä on useita, sopikaa keskenänne, kuka/ ketkä osakkaista ottavat päävastuun perunkirjoituksen hoitamisesta ja miten muut osakkaat voivat auttaa, esimerkiksi tarvittavan selvityksen hankinnassa vastaisen ohjeistuksen mukaisesti.
3. Selvitä tuttavilta, työkavereilta ja/ tai netistä mahdollisia palveluntarjoajia. Jo omassa korttelissakin saattaa olla mahdollinen palveluntarjoaja.
4. Soita valitsemallesi tai valitsemillesi palveluntarjoajille ja juttele alustavasti asiastasi. Jos sinulle tarjotaan vain käyntiaikaa etkä pääse pyytämättä keskustelemaan suoraan henkilön kanssa, joka hoitaisi käytännössä asiaasi, voit aina sanoa palaavasi asiaan ja soittaa toiselle palveluntarjoajalle. Hyvän ja henkilökohtaisen palvelun tunnistat jo puhelimessa. Mitä isommasta organisaatiosta on kyse, voit olla varma siitä, että asiaasi hoitaa useampikin ihminen, jolloin itse perunkirjoituksen hoitava lakimieskään ei välttämättä ole ajan tasalla hoidettavan asian yksityiskohdista. Pankilta saat pankin palvelun. Isolta yritykseltä ison yrityksen ja kivijalkayrittäjältä saat kivijalkayrittäjän palvelun. Vastavalmistuneelta lakimieheltä saat vastavalmistuneen lakimiehen palvelun ja kokeneelta kokeneen. On hyvä olla eri vaihtoehtoja.
5. Arvosta asiaa hoitaessasi palveluntarjoajien työtä. Paras lopputulos on sellainen, jossa sekä kuolinpesän osakkaat että palveluntarjoaja ovat toisiinsa tyytyväisiä. Tämä on hyvän ja pitkän yhteistyön perusta. Tutulle "perhelakimiehelle" on helpompi soittaa myöhemminkin.
6. Kysy jo etukäteen, mitä asiakirjaselvityksiä voisit tuoda aloituspalaveriin. Hyvä palveluntarjoaja kertoo jo tämän sinulle kysymättäkin. Kansioon järjestetty aineisto (esimerkiksi osakkaiden yhteystiedot, varat, velat, avioehdot, testamentit ja hautajaisiin liittyvät laskut eri "väleihin") helpottaa ja nopeuttaa asian hoitamista ja vähentää laskutettavaa työaikaakin.
7. Sovi aloituspalaverissa siitä, mitä asiakirjoja itse toimitat perunkirjoittajalle ja mitä perunkirjoittaja hankkii. Jos asia osoittautuu hankalammaksi kuin oletit, niin aina voi sopia asiasta uudelleenkin. Laajempi sukuselvitys olisi hyvä jättää aina perunkirjoittajalle, koska perunkirjoittaja joutuu käytännössä aina tarkistamaan asiakkaan toimittaman sukuselvityksen.
8. Voit myös pyytää sähköpostiisi luonnosta perukirjasta ennen perunkirjoitustilaisuutta, jollei lakimiehesi sitä oma-aloitteisesti ehdota.
9. Vältä tarpeettomia "missä mennään" yhteydenottoja, jotka eivät edistä asian hoitamista. Asiasta voi ja pitää soittaa, mutta anna perunkirjoittajalle työrauha. Lakimiehelläsi on muitakin asioita hoidettavanaan. Asiasi on sinulle tärkeä. Lakimiehellesi kaikkien asiakkaiden asiat ovat yhtä tärkeitä.
10. Noudata ja luota lakimiehesi perusteltuja ohjeita. Erilaiset maksulliset lakipuhelimet, lehtien lakipalstat, selaimen käyttötaito tai keskustelupalstat eivät edistä asian hoitamista.
11. Perunkirjoitustilaisuuden päätteeksi osakkaille pitäisi jäädä ainakin yksi alkuperäinen perukirjakappale tarvittavine liitteineen (ja tarvittava määrä kopiokappaleita kullekin osakkaalle). Lakimiehesi toimittaa yleensä jäljennöksen perukirjasta osana toimeksiantoa verotoimistoon perintöverotusta varten. Sinulla pitäisi myös olla selvä käsitys siitä, miten kuolinpesän asiat hoidetaan jatkossa.
12. Kerro ystävillesi ja työtovereillesi saamastasi hyvästä tai huonosta palvelusta. Anna hyvän kiertää.

Yleistietoa perunkirjoituksesta

Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää perillisasemassa olevat kuolinpesän osakkaat ja testamentinsaajat sekä luetteloida kuolleen henkilön ja hänen mahdollisen puolisonsa varat ja velat vastaista perinnönjakoa ja perintöverotusta varten.

Perunkirjoitus on pidettävä 3 kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Veroviranomainen voi saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta myöntää pidennyksen perunkirjoituksen toimittamisaikaan, mikäli perunkirjoitusta ei hyväksyttävästä syystä ehditä toimittamaan edellä mainitussa ajassa.

Varat ja velat merkitään lähtökohtaisesti ns. käypään arvoonsa, joskin verosuunnittelulla on jossain määrin mahdollista vaikuttaa toimitettavaan verotukseen.

Erityisesti kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden arvoa olisi hyvä selvittää esimerkiksi kiinteistönvälittäjältä etukäteen ennen perunkirjoitusta omaisuuden arvostamisen perustaksi.

Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus kuuluu ensisijaisesti kuolinpesän osakkaille.

Perukirjan laativat toimeksiannon perusteella kaksi ns. uskottua miestä.

Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on hyvissä ajoin annettava tieto kaikille asianosaisille. Kutsun ei tarvitse olla kirjallinen ja usein osakkaat sopivat ajankohdasta asiaa hoitavan osakkaan avustuksella puhelimitse.

Perukirja tehdään käytännössä usein kahtena alkuperäisenä kappaleena, jotka jäävät osakkaille vastaista tarvetta varten. Jäljennös perukirjasta on toimitettava verottajalle yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta perintöverotuksen toimittamista varten.

Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisuperukirja.

Perukirjan liitteistä

Asiakkaalle jäävään perukirjakappaleeseen liitetään tyypillisesti jatkoasiointia varten:

• sukuselvitys perittävästä, mistä ilmenee mahdolliset puolisot ja perilliset sekä perillisten virkatodistukset tai heidän sukuselvityksensä, jos perillinen on kuollut ennen perittävää;
• mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus;
• mahdollinen peru-, ositus- tai perinnönjakokirja ensin kuolleen puolison jälkeen;

Verottaja on antanut oman ohjeistuksensa verotoimistoon toimitettavan perukirjan liitteistä. Asiaan liittyvä sivusto on tämän kirjoituksen lopussa.

Mitä perukirjaan merkitään?

• perunkirjoituksen aika ja paikka
• vainajan täydellinen nimi, henkilötunnus, kotipaikka ja kuolinpäivä
• osakkaiden täydelliset nimet, henkilötunnukset ja osoitteet sekä sukulaisuus perittävään
• ketkä ovat perunkirjoituksessa saapuvilla
• poissaolijoiden kohdalla on mainittava, miten ja milloin tieto toimituksesta on heille annettu
• pesän varat ja velat, myös eloon jääneen puolison, kuolinhetkellä ja varojen arvo
• avio-oikeuden ulkopuolelle jäävä omaisuus ja se, mihin tämä seikka perustuu
• maininta mahdollisesta ennakkoperinnöstä ja muusta pesään kuulumattomasta omaisuudesta, joka on huomioitava lakiosan suuruutta määrättäessä
• ilmoitus siitä, käyttääkö eloonjäänyt puoliso oikeuttaan pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan joltain osin
• ilmoitus siitä, kieltäytyykö eloonjäänyt puoliso luovuttamasta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille
• mahdolliset perittävän kuoleman johdosta maksettavat vakuutuskorvaukset ja taloudelliset tuet
• pesän ilmoittajan valaehtoinen vakuutus siitä, että annetut tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta
• mahdolliset muut seikat, joilla saattaa olla merkitystä osakkaiden tai verotuksen kannalta.

Miten perunkirjoitus käytännössä tehdään?

Pesän osakkaiden selvittäminen

Perukirjan tekeminen aloitetaan käytännössä tilaamalla tarvittavat sukuselvitykset ja virkatodistukset asianosaisten selvittämiseksi, koska sukuselvityksen tilaaminen vie usein perunkirjoituksesta pisimmän ajan. Selvitystyö voidaan aloittaa tilaamalla puhelimitse tai sähköpostitse sukuselvitys vainajan viimeisen kotipaikan seurakunnasta tai kirkkoon kuulumattomien osalta maistraatista.

Elossa olevista kuolinpesän osakkaista voidaan maistraatista pyytää ote väestötietojärjestelmästä, jolloin otteesta ilmenevät samalla voimassa olevat osoitetiedot. Kuolinpesän osakkaista saa myös vastaavan virkatodistuksen osakkaan nykyisestä seurakunnasta ilman osoitetietoa.

Vainajan osalta tulee hankkia sukuselvitys kaikista niistä seurakunnista, joissa hän on ollut kirjoilla täytettyään 15 vuotta aina kuolinseurakuntaan asti. Mahdollisesta puolisosta tai aiemmista puolisoista tulee pyytää selvitys avioliiton ajalta. Myös kaikista kuolleista perillisistä tulee olla vastaava selvitys. Mikäli vainaja on lapseton ja naimaton, tulee puolestaan hankkia vainajan ohella aukottomat sukuselvitykset hänen vanhemmistaan ja mahdollisista kuolleista sisaruksista lakimääräisten perillisten selvittämiseksi. Siltä osin kuin selvityksen kohde on ollut kirjoilla väestörekisterissä, tulee selvitys hankkia asianomaiselta maistraatilta.

Mikäli perittävä on asunut usealla paikkakunnalla, on syytä harkita sukuselvityksen teettämistä perukirjan laatijalla päällekkäisen työn välttämiseksi.

Pesän varojen ja velkojen selvittäminen

Seuraava kirjallinen selvitys tulee hankkia vainajan ja hänen puolisonsa mahdollisista varoista ja vastuista:

• pankkitalletuksista kuolinpäivälle päivätyt saldotodistukset, joista ilmenevät kertyneet korot (ns. asiakkuusselvitys/ saldotodistus perunkirjoitusta varten);
• selvitys mahdollisista luotoista, panttauksista, takauksista, velkajärjestelystä, yrityssaneerauksesta yms. vastuista;
• selvitys pörssiosakkeista, arvo-osuuksista, obligaatioista, osakkeista, jäsenosuuksista jne.
• asunto-osakkeen osakekirja, kauppakirja ja isännöitsijäntodistus
• kiinteistön lainhuutotodistus, kauppakirja, rasitustodistus
• testamentti
• avioehtosopimus
• lahjakirjat
• perukirjat liitteineen ja ositus- ja perinnönjakosopimukset aiemmin kuolleesta puolisosta
• selvitys osakkuuksista kuolinpesissä
• auton ja muidenkin kulkuneuvojen rekisteriotteet
• kuolemantapauksen perusteella maksettavista vakuutuskorvauksista ym. avustuksista
• pankin laatima luettelo tallelokeron sisällöstä
• käteisvarojen määrästä
• kiinteistöverolippu
• selvitys viimeksi toimitetusta verotuksesta
• selvitys jälkiverosta tai veronpalautuksesta
• tiliotteet pankkitileistä kuolinhetkestä eteenpäin
• mahdollinen muu asiaan vaikuttava selvitys.

Edellä mainitut selvitykset eivät ole välttämättömiä kaikilta osin, mutta helpottavat perukirjan laatimista. Sovi perukirjan laatijan kanssa, kuka hankkii tarvittavan selvityksen ja miltä osin.

Kuolintapaukseen liittyvät laskut ym. kulut

Kerää tositteet kaikista sellaisista kuolemaan ja hautaukseen liittyvistä maksuista, jotka on maksettu vasta kuolinpäivän jälkeen. Tyypillisiä verotuksessa vähennyskelpoisia laskuja ja kuluja ovat esimerkiksi:

• kuolinilmoitukset lehdissä
• hautaustoimiston lasku
• hoito-, sairaala- ja sairaankuljetuslaskut
• pitopalvelulaskut
• seurakunnan ns. hautauslasku
• hautakivilasku
• lasku hautakiven kunnostuksesta ja kaiverruksesta
• sähkö-, puhelin- ym. laskut arvioituna kuolinpäivään
• varaus osakkuuden vahvistamista varten
• perunkirjoituspalkkio.

Mikäli laskua ei ole vielä maksettu, niin perunkirjoittajalle voi toimittaa laskusta jäljennöksen.

Mikäli laskun määrä ei ole tiedossa, voidaan perukirjaan ilmoittaa kulua koskeva varaus (esimerkiksi varaus hautakiveä tai hautakiven kunnostusta ja kaiverrusta varten).

Muuta huomioitavaa

Osakkaiden tulee huolehtia kuolinpesän laskujen maksamisesta. Useimmat kuolinpesään kohdistuvat laskut voidaan suorittaa kuolinpesän tileiltä. Mikäli kuolinpesälle osoitettua laskua ei voida jostain syystä maksaa, niin jo hyviin tapoihin kuuluu olla asiasta yhteydessä velkojaan ja sopia asiasta.

Mikäli perittävällä oli kuollessaan tavanomaisia laskuja suurempia velkoja, käänny ehdottomasti asiantuntijan puoleen.

Kuolinpesän osakkaiden tulee yhdessä päättää kaikista kuolinpesää koskevista asioista. Mikäli kuolinpesän osakkaiden kesken on ilmassa "riidanpoikasta", on syytä sopia kuolinpesän asioiden hoidosta aina etukäteen.

Perunkirjoitus pidetään keskimäärin kahden kuukauden kuluttua kuolinpäivästä, jolloin kaikki tarvittava selvitys on yleensä saatu hankittua.

Ennen perunkirjoitusta tulee pidättyä kaikista kuolinpesää koskevista realisoinneista ym. toimilta.

Linkkejä

Esimerkin perukirjasta löydät ainakin sivustoltani:
http://asiakirjamalleja.fi

Olen myös toiminut sisällöntuottajana seuraavassa sivustossa, jossa on malli perukirjasta:
http://lakiopas.com/asiakirjamallit

Myös verottaja on koonnut asiaan liittyvää tietoa:
Vero.fi - Perunkirjoitus ja perukirja

Jaa artikkeli klikkaamalla "Jaa".